tAPIO wIRKKALA
Tapio Wirkkalan ja Rosenthalin yhteistyö loi linjaa posliiniteollisuudelle
Saksalaisen Rosenthalin posliinitehtaan johtaja Philip Rosenthal alkoi uudistaa yritystään 1950-luvulla. Hän pestasi kansainvälisesti tunnettuja taiteilijoita, jotka saivat tehtäväkseen muuttaa Rosenthal kiinnostavammaksi yritykseksi asiakkaiden silmissä.
Philip Rosenthal (1916-2001) kertoi onnistuneensa taivuttelemaan melkoisesti nimeä saaneen ranskalaisen muotoilijan Raymond Loewynin tekemään töitä Rosenthalille.
Tällä oli toimisto tuohon aikaan New Yorkissa, ja täällä Loewyn yksi avustajista oli suomalainen Tapio Wirkkala. Wirkkala ei ollut hänkään tuntematon suuruus. Milanon triennaalessa 1951 ja 1954 Wirkkalan töihin oli kiinnitetty laajaa huomiota.
Wirkkalan lisäksi taiteilijaryhmään liittyivät 60-luvulta alkaen mm. tanskalainen Björn Wiinblad ja hieman myöhemmin suomalaisista Timo Sarpaneva ja Nanny Still. Vuodesta 1961 lähtien taiteilijaryhmän tuotanto toteutui Studio-Linie -tuotteina ja perustui erityisesti Tapio Wirkkalan taiteelliseen panokseen.
Tapio Wirkkalan ensimmäinen Rosenthal-tehtaille tekemä työ oli vuonna 1957 Thomas-merkille valmistettu Finlandia-astiasto, jonka epätavalliset, sulavat äärilinjat ja hyvin harkitut yksityiskohdat puhuttelevat edelleen.
Tästä alkoi intensiivinen ja menestyksekäs yhteistyö, jonka kuluessa syntyi monia tuotteita, jotka mallien Variation, Compostion, Polygon ja Century tapaan leimasivat Rosenthalin Studioline-ohjelmaa ja ohjailivat katetun pöydän markkinoita.
Variation-astiasto, jossa yhdisteltiin mustaa ja valkoista posliinia, hyväksyttiin New Yorkin Modernin taiteen museoon. Century-astiasto kuuluu Pariisissa sijaitsevan Georges Pompidou -keskuksen pysyviin kokoelmiin
Wirkkalan lähes 30-vuotisen työskentelyjakson aikana hän suunnitteli Rosenthalin 27 tuotannossa olleesta astiastosta kahdeksan ja lisäksi hän suunnitteli Rosentahl-konserniin kuuluvalle Thomas-tehtaille seitsemän astiastoa.
Wirkkalan merkityksen ymmärtää kun todetaan, että Rosenthalin muut 19 Studio-linie astiastoa olivat 12 eri muotoilijan tuottamia. Astiastojen ja aterimien lisäksi Wirkkala muotoili yli kaksisataa koriste-esinettä. Wirkkalan tuotanto Rosenthalille vastaa lähes hänen Iittalalle suunnittelemaa tuotantoa.
Wirkkalan astiastot saivat useiden muotoilupalkintojen ansiosta kansainvälistä tunnustusta. Jotkut Rosenthalille muotoillut koriste-esineet voittivat arvostetun kultamitalin Firenzen näyttelyissä.
Muoto ei saa peittyä
Philip Rosenthal on kuvannut Tapio Wirkkalan tuotteita ”esteettisesti täydellisiksi ja kaikissa suhteissaan – niin funktionaalisesti kuin tuotantoteknisesti – sopusointuisiksi. Niillä on yhtä aikaa yksilöllisyytensä että suuri itsenäisyytensä.”
Useat Rosenthalille työskennellet taiteilijat antoivat Wirkkalan muotoilemille esineille koristeaiheita, kuten hänen puolisonsa Rut Bryk (esim. Century Cumulus, Polygon Winterreise, Polygon Rhodos) Gianni Versace, Björn Wiinblad, Marcello Monardini, Emilio Pucci, jne.
Wirkkala antoi esineilleen myös koristeaiheita, vaikka hän ei itse niistä pitänyt; ¨kuvio hävittää muodon“.
Posliinin pintakäsittelytavat ja erilaiset reliefipinnat olivat Wirkkalalle kuitenkin mieluisin keino luoda hillittyjä ja materiaalin ominaisuuksia hyödyntäviä koristeita. Wirkkala otti mm. lasin pintakäsittelyssä hyödynnetyn etsauksen käyttöön myös posliininvalmistuksessa ja näin syntyi uusi silkkimataksi kutsuttu pinta.
Wirkkala yhdistikin taidokkaasti kiiltävää ja silkkimattapintaa eri kuvioaiheiksi tai korostakseen esineen muotoja. Esineiden lopullisessa suunnittelussa tarvittiin ennakkoluulottoman muotoiluidean lisäksi materiaalin ja valmistusprosessin tuntemus, missä varmasti näkyi hänen puolisonsa Rut Brykin vaikutus. Näin syntyi ajattomia esineitä, joissa yksinkertaiset käytössä koetellut muodot yhdistyivät hienostuneeseen eleganssiin
Posliinin ohuus ja valon läpäisykykymerkitsivät paljon
”Tapio ei ollut monisanainen mies”, kertoi Philip Rosenthal teoksessa Tapio Wirkkala – ajattelevat kädet. ”Mutta se mitä hän suunnitteli vastasi meidän näkemyksiämme. Hän tiesi paljon muista keraamisista materiaaleista ja lasista. Niiden olemus ja tuotantotekniikka kiinnostivat häntä. Hän teki suunnittelutyötä paitsi ajatuksellaan myös sydämellään ja piti tärkeänä ottaa materiaali huomioon”, Philip Rosenthal kertoo yhteistyöstään Wirkkalan kanssa aikana, jolloin Rosenthalin tehtailla työskenteli 10 000 ihmistä.
Posliinin puhdas valkoisuus on kautta aikojen kiehtonut suunnittelijoita. ”Ohut ilmiasu, valonläpäisevyyden korostaminen ja kiiltävien ja himmeiden pintavyöhykkeiden vaihtelu olivat Tapio Wirkkalalle tärkeitä seikkoja. Näin materiaalin luontainen herkullisuus pääsi esille. Wirkkala kuvanveistäjänä valmisti itse mieluiten prototyypit testatakseen omin käsin niiden soveltuvuuden.
Kuvaavaa Tapio Wirkkalan työskentelylle oli Philip Rosenthalin mukaan tietty hilpeys, erityisesti tämän piirtäessä. Hän oli hiljaiseen tapaan hilpeä, toisinaan kepeän sarkastinen ironia leimahti ja silloin ajaessaan läpi ideoitaan hän nautti voimien mittelöstä. Kirjeissään Wirkkala käytti vuoronperään ilmausta ”työniloa” tai ”elämäniloa”.
Wirkkala uskollinen tiennäyttäjä
Menneisyys saattoi inspiroida Tapio Wirkkalaa, mutta ensisijaisesti luonnon kauneus edusti hänelle työn kelvollisuuden mittaa, Wirkkala piirsi vasemmalla kädellään varmasti ja vauhdikkaasti, muutteli monesti suhteita ja testaili mahdollisia muunnelmia.
Hän vaati itseltään paljon.
Tapio Wirkkalan ja Rosenthalin tehtaiden yhteistyö jatkui lähes taiteilijan kuolemaan saakka 1985. Philip Rosenthal totesi vuosituhannen vaihteessa, että Wirkkala asetti yritykselle laatukriteerit. Hän vei tehdasta eteenpäin ja että tehdas on hänelle kiitoksen velkaa. ”Opimme paljon häneltä, sillä hän ei ollut ainoastaan taistelija rinnallemme vaan uskollinen tiennäyttäjä. ”
Tapio Wirkkalan suunnittelemien posliiniesineiden valmistus on pääsääntöisesti lopetettu. Rosenthal ajautui konkurssiin 2000-luvun alussa ja posliinituotantoa jatkaa tänä päivänä toinen omistaja. Vuoden 2000 jälkeen Rosenthal on tehnyt muutamia esinesarjoja Wirkkalan tuotannosta juhlistaakseen mm Studio-Line -tuotemerkin 50-vuotista taivalta vuonna 2011 ja Helsingin Designpääkaupunkivuotta 2012. Wirkkalan tuotteista ei Rosenthalin tuotannoissa ole enää kuin ns. Paperipussi-vaasi.
